Glykotieteet käsittävät kemian, biologian ja lääketieteen tutkimuksen ne osa-alueet, joissa sokerit ovat merkittävässä asemassa. Usein tutkimus liittyy sokeri- eli sakkaridimolekyylien lisäksi myös muihin biologisiin ilmiöihin tai molekyyleihin. Glyko-sanan on peräisin kreikan kielestä ja tarkoitti alkujaan makeaa.
Sakkaridit ovat merkittävässä roolissa lukuisissa biologisissa tapahtumissa. Perinteisesti hiilihydratteja on tunnettu erityisesti keskeisinä solujen energia-aineenvaihdunnan komponentteina. Eläinten ja ihmisten solubiologiassa sakkaridien (eli hiilihydraattirakenteiden) merkityksestä kertoo se, että yli puolet solun proteiineista ovat glykosyloituneita. Tällaisia proteiineja kutsutaan joko glykoproteiineiksi tai, mikäli kyseessä ovat suuret erittäin vahvasti happamilla polysakkarideilla glykosyloituneet proteiinit, proteoglykaaneiksi.
Oligo- ja polysakkarideilla on erittäin monipuolinen ja stabiili avaruudellinen rakenne. Monipuolinen variaatio rakenteissa mahdollistaa tehokkaan tavan pakata informaatiota. Tämä näkyy etenkin solujen ja biomolekyylien välisissä tunnistustapahtumissa. Ihmisen solujen lisäksi sakkarideja löytyy esimerkiksi bakteerien pinnoilta ja kasvibiologiassa. Informaation välittämisen lisäksi hiilihydraattirakenteilla on erityisesti polysakkarideina rakenteellista funktiota.
Sakkarideilla on merkittävä rooli esimerkiksi elimistön tulehdustapahtumissa, kasvussa ja erilaistumisessa sekä syövän leviämisessä. Monet patogeenit käyttävät solun pinnan sakkarideja tunnistus- ja tarttumiskohteena. Esimerkkinä tästä voidaan mainita influenssa-virus sekä jotkut ruuansulatuskanavan bakteerit. Sakkaridien merkitys on tärkeä myös syövän leviämisessä.